Maailman parasta
suomalaista jalkapalloa.

Rautanyrkki – Liigan pitkäkestoisimman toimitusjohtajan matka

Jarmo Heiskanen on nykyliigan joukkueiden toimitusjohtajista pisimpään yhtämittaisesti pestiään hoitanut henkilö. Hänen aikakaudellaan Kuopion Palloseura on noussut Helsingin Jalkapalloklubin suurimmaksi haastajaksi. Heiskanen johtaa kuopiolaisia rautaisella nyrkillä ja suurella lämmöllä.

Kun Ari Pääkkö jätti kuopiolaisseuran keväällä 2010 pitkän sairausloman päätteeksi oli Kuopion Palloseuran aika etsiä seuraava luotsi kipparoimaan alusta kohti uutta aikaa. Vaikka Jukka Pennanen toimittikin kyseistä positiota vuokrajohtajana, ei se ollut missään kohtaa tarkoitettu pitkäkestoiseksi ratkaisuksi. Pennasen ensisijaisena tehtävänä oli löytää itselleen seuraaja.

Heinäkuussa 2010 Kuopion Palloseura tuli ulos tiedotteen kanssa 38-vuotiaan Jarmo Heiskasen valinnasta uudeksi toimitusjohtajaksi. Heiskasella oli taustaa Lapinlahden eliittikisojen promoottorin ja Lapinlahden kunnan liikuntasihteerin töistä. Vaakakupissa painoi tiedotteen mukaan myyntiosaaminen ja verkottumiskyky. Sitä Ari Lahden rahoilla elänyt seura tarvitsi kipeästi.

Pesti oli jäädä reiluun kahteen vuoteen

Heiskasen aikakausi oli jäädä vain reilun kahden vuoden mittaiseksi. Joulukuussa 2012 uutisoitiin hänen irtisanoutuneen liigaseuran toimitusjohtajan paikalta ja siirtyvän Pohjois-Savon Liikunnan aluejohtajaksi. Tällä kertaa kuitenkin Kuopion Palloseuran pääomistaja Ari Lahti aloitti seuraavan toimitusjohtajan rekrytoimisen tutusta paikasta. Jarmo Heiskasesta. Lahti onnistui neuvotteluissaan ja Heiskanen jäi seuran palvelukseen. Tuolloin nähtiin ensi kertaa julkisesti Lahden ja Heiskasen välisessä yhteistyössä toistensa välinen kunnioitus.

Se ei ollut ihan hirveän huonoa pelinlukua pääomistaja Lahdelta. Kun nyt katsotaan taaksepäin yli yhdentoistavuoden yhteistyötä, voidaan todeta kuopiolaisten kasvaneen suonenvedoilla keskikastiin yltävästä joukkueesta liigan suurseuraksi. Heiskasen aikana Savoon on matkannut pelkästään miesten puolella Suomen mestaruus, Suomen cupin voitto, kolme liigahopeaa, kaksi liigapronssia ja kolme cup-hopeaa. Kymmenen kertaa arvometallia ja kausia takana alle yksitoista. Myös Kuopion Palloseuran naiset ovat voittaneet Suomen mestaruuden.

Kelvollistako?

Ei, paljon parempaa.

Kiistelty johtaja

Heiskasen nimen kirjoittaessa Googleen saa ensimmäisen yhdeksän osuman kohdalla vain kaksi ”oikeaa” Heiskasta. Tarkemmin ottaen Kuopion Palloseuran toimitusjohtaja Jarmo Heiskasta. Lisätessä tunnisteen KuPS saa oikean miehen ilman uutisia miehestä itsestään. Heiskanen ei ole antanut ulos lausuntoja itsestään, paistatellut julkisuudessa tai edes tuonut henkilöbrändiään tykö. Hänellä ei ole Twitter-tiliä, eikä hän muutoinkaan näy sosiaalisen median kanavissa.

Kun kuopiolaisilta kysyy, kuka on Jarmo Heiskanen, osaavat he vastata lähinnä Kuopion Palloseuran toimitusjohtaja. Toki jokaisesta näkyvässä asemassa olevasta henkilöstä on olemassa kaupunkilegendoja, jotka ovat jääneet elämään omaa elämäänsä. Silti Heiskanen on outolintu. Hänestä ei tiedetä käytännössä mitään.

On aika ottaa yhteys Kuopion ehkä suurimpaan henkilöbrändiin, Petteri Pennaseen. Nykyisin Ilvestä edustava Kuopion Palloseuran kasvatti ja tuoreimman mestaruuskauden kapteeni tuntee Heiskasen koko KuPS-uran. Hän kuvailee Heiskasta huolehtivaksi esimieheksi, jollain lailla jopa kaveriksi. Vaikka neuvottelut eivät ole aina päätyneet Pennasen ja Kuopion Palloseuran väliseen pelaajasopimukseen, on Pennasella silti lämmin ja välittävä kuva Heiskasesta ja kasvattajaseurastaan.

”Loukkasin polveni KuPS:n ja RoPS:n välisessä ottelussa Kuopiossa. Heti seuraavana päivänä Jamo (Heiskanen) tarjosi kuntoutuksen avuksi organisaatiotaan (KuPS). He halusivat antaa minulle mahdollisuuden kuntouttaa polveni kotikaupungissani, vaikka talvella neuvottelut eivät menneetkään maaliin.”

Tällä Pennanen viittaa talven 2014 sopimusneuvotteluihin Kuopion Palloseuran kanssa. Lopulta Pennanen valitsi kyseisenä talvena Rovaniemen kaimaseuran. Tähän taustaan peilaten Heiskasen teko on osoitus urheilukulttuurin todellisesta ymmärryksestä. Pelaaja, joka ei ollut pelannut minuuttiakaan hänen aikakaudellaan Kuopion Palloseuran riveissä sai täyden tuen kuntoutukselleen seuran kasvattina. Pelaaja, joka ei päässyt sopuun sopimuksesta muutamaa kuukautta aiemmin.

Seuraavana syksynä Kuopion Palloseuran viimeisen liigaottelun jälkeen Kuopion Palloseura esitteli kannattajilleen uuden sopimuspelaajan. Petteri Pennasen.

Tässä asuu Heiskasen suuruus. Hän pitää huolta tärkeistä asioista ja henkilöistä.

Pimeä puoli

Pimeä puoli on raflaava, ehkä osin mystisyyteen viittaava tapa kuvata Heiskasta. Siltä se silti saattaa tuntua, jos olet väärällä puolella pöytää. Heiskanen on äärimmäisen kova neuvottelija. Hän tekee vain sopimuksia, joiden rikkominen on todella hankalaa tai jopa mahdotonta. Hän pitää loppuun saakka huolen kaikkien pienienkin yksityiskohtien hoitamisesta viimeistä piirtoa myöten, ja varmistaa niiden olevan kirjallisia. Asiakirjafetisistit saattaisivat nähdä näissä papereissa Monet’in maalaamien pilvien värikästä tanssia, kun taas toisella puolen ne tuovat mieleen Munchin Huudon.

Ari Lahden tuoma taloudellinen vakaus antaa mahdollisuuden luoda pelaajille lähes täydellisen ympäristön työntekoon. Lounasravintolat täyttävät mahat, seura maksaa asumisen ja palkat aina ajallaan, talkooporukka KuPS IV auttaa muutoissa ja opiskeluja tuetaan kaikin mahdollisin keinoin. Vieraspelimatkoilla joukkue nukkuu hotelleissa, jotta pelipäivän aamuna ei tarvitse odotella kukonlaulua bussin takapenkillä. Joukkue saa usein mahdollisuuden harjoitella peliä edeltävänä iltana ottelupaikkakunnalla, ehkä jopa kyseisen ottelun alustalla. Tähän Heiskasella on Ari Lahden mandaatti. Johtaa operatiivista toimintaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Ainoastaan päävalmentajan valinta pitää kierrättää Lahden kautta.

Kun kaikki on kirjoitettu sopimuspapereihin, työaikalainsäädäntö osataan ulkomuistista ja taustalla vaikuttaa vakavarainen mesenaatti, pimeälle puolelle joutuminen ei ole kannattavaa. Tästä löytyy yksi hyvä esimerkki muutaman vuoden takaa.

Ääritalo-Hakola-Poutiainen oikeudenkäynti

Vuosina 2015 ja 2016 Kuopion Palloseuraa edustanee Patrick Poutiainen, Juha Hakola ja Mika Ääritalo veivät oikeuteen kiistan loma-ajan palkoistaan koettuaan joutuneensa harjoittelemaan vuosilomansa aikana. Samaan aikaan yksi pelaajista julkaisi omassa sosiaalisessa mediassaan lomakuvia. Riita vietiin käräjille.

Aluksi asia ratkaistiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa, ja vaikka pelaajat saivatkin muutamia satasia itselleen, jäi kolmikolle maksettavaksi Kuopion Palloseuran oikeudenkäyntikulut. Nämä nousivat yli yhdeksään tuhanteen euroon.

Kolmikko ei tyytynyt tuomioon vieden kiistan hovioikeuteen. Myös hovioikeus uskoi Kuopion Palloseuran versiota loma-ajan harjoitusten olleen vapaaehtoisia. Lopulta Hakola sai seuralta hieman alle 400 euroa, Poutiainen hieman yli 300 euroa ja Ääritalo sata euroa. Koska kiista ratkaistiin Kuopion Palloseuran eduksi, joutuivat seuran oikeuteen vieneet pelaajat lopulta maksumiehiksi. Seuran oikeudenkäyntikulut, 14724,80 euroa, jäivät kokonaisuudessaan kolmikon taakaksi. 14 000 euron nettotappiot ovat todella suuret kotimaisesta jalkapallosta elantonsa saaville rivipelaajille.

On myös julkinen salaisuus Heiskasen ja Kuopion Palloseuran saaneen täyden tuen kaikilta muilta liigaseuroilta. Seurat tarvitsivat ennakkotapauksen, sillä urheilijoiden ja seurojen välisiä sopimuksia ei ollut aiemmin koeponnistettu eri oikeusasteissa. Se kuuluisa joku, jonka pitää aina ottaa ensimmäiset osumat, oli tällä kertaa Heiskanen.

Yksitoista vuotta tuo myös vihamiehiä

Kukaan ei pysty toimimaan urheiluseuran johtajana yhtätoista vuotta ilman vihamiehiä. Vaikka Kuopiossa ei ole ollut huolta rahasta vaatii organisaation rakentaminen koviakin päätöksiä. Pelkkä lompakon heiluttelu ei tuo menestystä. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä länsirannikolta, parinkin seuran muutaman vuoden takaisissa sekoiluissa.

Muun muassa Kuopion Palloseuran entinen urheilutoimenjohtaja, pelaaja-agenttina jalkapallomaailman sisäpiirin päässyt Jonne Lindblom on arvostellut seuraa epäammattimaiseksi. Kuopion Palloseura ilmoitti tiedotteessa (28.8.2020) luopuvansa urheilutoimenjohtajastaan tuotannollistaloudellisista syistä. Tiedotteessa ei mainittu urheilutoimenjohtaja Jonne Lindblomin nimeä. Kuopion Palloseuran toimitusjohtaja Jarmo Heiskasen mukaan nimettömyydellä haluttiin suojella irtisanotun urheilutoimenjohtajan mainetta.

– Muuten emme kommentoi mitään työntekijöidemme henkilökohtaisista asioista, kuittasi Heiskanen tuolloin.

Joidenkin mielestä tapa saattoi olla kylmä, joidenkin mielestä epäammattimainen. Kova se joka tapauksessa oli, ja vain seuran sisällä tiedetään todellinen vastaus. Tämä tilanne olisi jäänyt kokonaan huomioitta, jollei Lindblom itse olisi tuonut sitä julkisuuteen. Ilta-Sanomien podcastissa Lindblom tykitti 45 minuuttia omaa agendaansa.

Mitä teki Heiskanen?

Kuten aina, ei kommentoinut nykyisten ja entisten työntekijöidensä asioita julkisuudessa. Hän piti kiinni ammattimaisuudesta.

Joku viisas on joskus sanonut välinpitämättömyyden sattuvan eniten koliseviin tynnyreihin. Näin se oli tälläkin kertaa. Lopulta tarinasta jäi vain yksi julkinen avautuminen ja unholaan uppoaminen. Samaan aikaan kentällä Palloseura porskutti jälleen eurokentille.

Talkoolaisten arvostaja

Heiskanen tuo hyvin selväksi seuran tärkeimpien taustojen merkityksen. Kuopion Palloseura ei pystyisi toimimaan nykyisellä tehokkuudellaan ilman KuPS IV -talkooporukkaa. He pystyttävät vip-teltan, ovat järjestyksenvalvojina seuran tapahtumissa, kioskeissa töissä, lipunmyynnissä, oikeastaan aivan kaikessa seuran toimintaan liittyvässä. Siinä ohessa he auttavat pelaajien muutoissa.

Jarmo Heiskaselle Kuopion Palloseura on perhe. Kuva: Miska Savolainen

Tämä joukkue saa Heiskasen täyden arvostuksen. Hän pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan talkooporukkaa ja muistaa myös pitää talkoolaisille omia tapahtumia. Yksi perinteisimpiä on joulupuuro, jossa talkoolaiset nauttivat joulupuurosta miesten edustusjoukkueen pelaajien toimiessa tarjoilijoina. Kyllä, luit oikein. Voi vain kuvitella kuinka upealta tuntuu esimerkiksi kapteeni Miikka Ilo tuomassa puurolautasta pöytään kysyen samalla onko kaikki hyvin. Se sitouttaa ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuopion Palloseura on kaikille kuopiolaisille avoin, ja yksikään organisaation eteen työtä tekevä ei ole eriarvoisessa asemassa toimenkuvansa perusteella.

Samaan aikaan Heiskanen on kasvattanut seuran organisaatiota valmennuksesta toimistoon. Kuopion Palloseura on ottanut merkittäviä askeleita nousussaan Suomen huipulle. Se on vienyt aikaa useita vuosia. Se on vaatinut paljon virheitä, joista opitaan. Kun työskentelee kaupungissa, jossa jokainen toriparlamentin jäsen osaa johtaa, valmentaa ja jopa pelata paremmin, ympäristössä hengitetään jalkapalloa, ja Palloseuraan suhtaudutaan urheilun seuraamisen sijaan intohimolla, on osattava luovia kultaisella keskitiellä. Eikä rahastakaan ole ollut varsinaisesti haittaa.

Samalla puolen voimaa

Heiskanen pysyy jalkapalloliigan outolintuna. Miehenä, jolla on Ari Lahden kunnioitus, työntekijöidensä huolenpito ykkösaiheenaan, ja tarvittava kylmyys päättää epäonnistuneita rekrytointejaan. Kukaan tuskin saa koskaan tehtyä Heiskasesta kotoisaa artikkelia Me Naiset -lehteen, jossa hän istuu valkoisella sohvalla jukkapalmujen kasvaessa taka-alalla siemaillein teetä leveästi hymyillen. Häntä tuskin nähdään koskaan pyörimässä parketeilla tanssiparinaan ammattitanssija.

Hänet näkee seisovan kentän laidalla Palloseuran peleissä. Tyylikkäästi pukeutuneena, omiin oloihin vetäytyneenä, usein puhelin korvallaan seuran asioita hoitaessaan.

Juuri siksi kannattaa kantaa saman väristä valosapelia Heiskasen kanssa. Toisella puolella tulee nopeasti kylmä.

UUSIMMAT

Lahtelaistunut espoolainen

Joulukuussa 2019 FC Lahti jysäytti jonkin sortin uutispommin palkatessaan päävalmentajakseen vain 35-vuotiaan Ilir Zenelin. Espoossa jalkapallo-oppinsa ammentanut alasarjajyrä nähtiin suurena

LUE LISÄÄ
%d bloggaajaa tykkää tästä: