Maailman parasta
suomalaista jalkapalloa.

Lahtelaistunut espoolainen

Joulukuussa 2019 FC Lahti jysäytti jonkin sortin uutispommin palkatessaan päävalmentajakseen vain 35-vuotiaan Ilir Zenelin. Espoossa jalkapallo-oppinsa ammentanut alasarjajyrä nähtiin suurena uhkapelinä. Paitsi Zenelin itsensä silmissä. Hän oli saavuttanut vasta yhden välitavoitteen.

Kosovon pohjoisosassa Ibar- ja Sitnicajokien yhtymäkohdassa on historiallisesti merkittävä taloudellinen alue Mitrovican piirikunta. Alueen keskus, Mitrovican kaupunki (virallisesti Kosovska Mitrovica), on nykyään Lahdessa valmentavan Ilir Zenelin synnyin kaupunki. Zeneli jätti kaupungin kadut taakseen vuonna 1992 muuttaessaan perheineen Suomeen. Tuolloin 12-vuotias tuleva huippuvalmentaja löysi itsensä Espoosta, josta muodostui hänelle uusi koti.

Pihapelien vakiokasvo

Zenelin lapsuuden täytti pihapelit. Vaikka myöhemmin hänestä kasvoi jalkapallovalmentaja, ei tämä ollut hänen ainoa intohimonsa. Varsinkin koripallorenkaiden kolinat tulivat Zenelille tutuiksi. Jalkapalloa Zeneli pelaili lähinnä harrastuksenaan. Nimenomaan pihapeleissä.

Lapsuudessaan Zeneli puki päälleen vuonna 1940 perustetun Esbo Bollkubbin peliasun. Siellä hän viihtyi A-junioreihin asti ja sai myös mahdollisuuden harjoitella seuran edustusjoukkueen kanssa. Tuolloin Kolmosta pelannut EBK oli liian kova ympäristö nuorukaiselle, jolle muut lajit olivat vielä silloin ehkä tärkeämpiä. Zeneli itse kokee omanneensa enemmän lahjoja jalkapallon ulkopuolella.

– Tiittanen antoi mulle mahdollisuuden treenata EBK:n Kolmosen jengin kanssa, mutta silloin mulla oli enemmän muut lajit mielessä ja kohdistin energiaa niihin, Zeneli kuvailee.

Vuonna 2007 Zenelille alkoi muodostua selkeä kuva tulevaisuudesta. Tuolloin hän perusti kavereineen joukkueen Kutoseen. Joukkue kulki nimellä EBK Stars. He nousivat perättäisinä vuosina Neloseen asti, ja tuon jälkeen Zenelille tarjottiin mahdollisuus valmentaa EBK:a Kolmosessa.

Tämän jälkeen oli aika riisua lapsuudesta saakka kannettu verryttelyasu. Zeneli siirtyi naapurikaupunki Vantaalle PK-35:n apuvalmentajaksi. Vantaalla aikaa kului kaikkiaan viisi vuotta. Tuohon ajanjaksoon kuuluu muun muassa nousu Veikkausliigaan vuonna 2015 ja urheilutieteiden opintojen aloittaminen Pristinan yliopistossa. Nousujuhlista matka jatkui, tai paremminkin, toi kotiin. Tällä kertaa FC Espoon A-junioreihin. Opinnoistaan hän valmistui vuonna 2019.

Nuppineulalla välitavoitteet

Kun FC Lahti uutisoi Ilir Zenelin palkkaamisesta saattoi se näyttää ulospäin todella kovalta ratkaisulta. Kuka Zeneli edes on? Eihän Zeneli ole edes pelannut ”oikeaa” futista, ainoastaan jotain alasarjoja. Entä onko Zeneli Erfan Zenelin (viisinkertainen Suomen mestari HJK:sta) veli tai serkku?

Ihmiset eivät osanneet kysyä tärkeintä kysymystä. Miten?

– Olihan se huikea nousu nousta valmentajana kolme sarjaporrasta ylöspäin. Valmensin tuolloin FC Espoon Kakkosessa pelaavaa edustusjoukkuetta. Olin joku tuntematon tyyppi ilman kunnollista pelaajataustaa, Zeneli naurahtaa ja vakavoituu.

– Minulle tämä oli itsestään selvää. Kun on sisältäpäin elänyt ja kokenut tämän matkan, räätälöinyt tekemisensä sen mukaan tehden matkalla oikeat valinnat, ja määrittänyt tarvittavan työn ja laadun, niin se palkinto tulee kyllä.

Zeneli kertoo laittaneensa hyvissä ajoin nuppineulalla merkin kartalleen, jossa luki Veikkausliiga. Sen eteen tehdään töitä, ja sinne mennään. Ennemmin tai myöhemmin. Hänen kohdallaan se tapahtui 35-vuotiaana. Puolitoista kautta myöhemmin FC Lahti kiinnitti Zenelin vielä kaudeksi 2022 sopimuksella, jossa on optio yhdestä lisävuodesta.

Suomalainen pääsarjajalkapallo eli pitkään samojen vanhojen miesten tuolileikkinä, kunnes myöskin Espoossa kannuksiaan saanut Mika Lehkosuo aloitti nuorten oppineiden esiinmarssin. Nykyään ei ole enää poikkeus nähdä nuorta valmentajaa suurissa rooleissa. Näitä kaikkia nuoria valmentajia yhdistää oppineisuus. He ovat viettäneet satojatuhansia tunteja oppiakseen peliä, oppiakseen urheilua ja kehittääkseen itseään.

Työ tekijäänsä opettaa -kansanviisaus on jätetty unholaan. Halu oppia ja kehittyä työn ohessa on avain onnistumiseen.

Aloite, aggressio, alistus

Saapuessaan Lahteen Zeneli kertoi perustavansa toimintatapansa kolmeen A:han. Nämä A:t ovat aloite, aggressio ja alistus. Nämä kolme kulmakiveä tulee näkyä työnteossa päivittäin. Tämän lisäksi mukaan voitiin lisätä m motivaation suhteen ja ylpeyden puolesta. Motivoitunut, oppinut, nuori ja onnistumisestaan ylpeä teki hänestä päävalmentajan liigaan.

Jos alkuun puhuttiin tulevasta, niin tällä hetkellä voidaan katsoa vähän taaksekin päin. 

– Voin tällä hetkellä tässä paikassa ja hetkessä hyvin. Teen työni parhaalla mahdollisella tavalla ja se avaa ovia tulevaisuuden suhteen. Nyt kuitenkin katson tätä hetkeä, jossa olen.

Zenelin kanssa puhuessa tulee esiin historian tuntemuksen merkitys kaikessa urheilussa. Hän ei koe tietävänsä vielä riittävästi lahtelaisen futiksen koko matkaa nykyhetkeen. Siitä hän on onnellinen, että toraisuutta ei näy.

– Lahdessa on kunnianhimoa, halua kehittää olosuhteita, menestyksen nälkää ja ennen kaikkea ammattimaisia ihmisiä ympärillä. Olen ylpeä saadessani tehdä töitä tällaisessa ympäristössä, jossa tekemiselle on merkitystä.

– Vaikka en tiedä riittävästi lahtelaisen futiksen historiaa, niin aistin ihmisten heränneen kehittämään lahtelaista futista yhdessä. Aina on toki parannettavaa. Silti on hienoa huomata, miten nykyään ei nähdä niin paljon epäkohtia mahdollisuuksien sijaan.

Olen(ko) suomalainen

Harvat Suomessa asuneet ovat onnistuneet välttämään kuulemasta edesmenneen Kari Tapion rallatuksen Olen suomalainen. Tämä kappale kuvaa hyvin suomalaisuutta. Ei sanojen, ei melodian, eikä edes esittäjänsä vuoksi. Ironia on sana, jonka voi nostaa esille.

Itse lauluhan on käännösiskelmä Salvatore Cutugnon vuonna 1983 levyttämästä kappaleesta L’italiano. Käännettynä tuo tarkoittaa italialainen. Laulusta on tehty uusi versio seitsemällä eri kielellä. Miksi juuri tämä laulu kuvaa suomalaisuutta? Koska edelleen me kohtaamme arjessamme aivan liikaa lainattua todellisuutta.

Kun Kari Tapio lurittelee levylautasella menemään, herkistyy varsinkin vanhempi kansan osa. Jos heille huomauttaa alkuperäisestä versiosta, on se alkuperäinen huonompi. 

Tästä päästään ohuella sillalla urheilumaailmaan, joka ei saisi olla todellisuutta 2020-luvun sivistyneessä yhteiskunnassa.

– Jos Perpa (entinen maajoukkuetähti Perparim Hetemaj) tekee Suomelle maalin, on hän suomalainen. Kun taas Perpa ottaa matsissa punaisen kortin, johtuu se hänen juuristaan kosovolaisuuden tulisieluisuuden vuoksi, Zeneli avaa asiaa esimerkin kautta.

Tämä on edelleen ikävä kyllä arkipäivää suomalaisessa urheilussa. Me lainaamme asioita itsellemme, jos se on eduksemme, ja annamme sen toisille, jos siitä olisi haittaa. 

Zeneli on käynyt koulunsa Suomessa. Hän on kasvanut Espoossa, ja sittemmin lahtelaistunut työperäisen muuton vuoksi. Ei Zeneli häpeä juuriaan. Hänellä on edelleen vahva yhteys ja muistikuva lapsuutensa kotikaupunkiin Mitroviceen. Silti hän esittää kysymyksen suomalaiselle jalkapalloväelle.

– Albion (Ademi) ja Altin (Zeqiri) ovat syntyneet Suomessa ja asuneet täällä koko ikänsä. Minä olen täällä kasvanut ja kouluttautunut, minä asun täällä ja olen kasvanut suomalaiseksi ollen ylpeä siitä. Varsinkin Albion ja Altin tulee nähdä suomalaisina. En henkilökohtaisesti pidä siitä, ettei näin ole. Mikä on se määrittävä tekijä, että meidät nähtäisiin suomalaisina? Hiusten väri? Silmien väri? Nimi?

Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys. Kansainväliset lajiliitot puhuvat rasismin kitkemisen puolesta. Joukkueiden kapteeneilla on sateenkaarikapteeninauhat ja kaikki tuomitsevat julkisesti kaikenlaisen erilaisuuteen perustuvan syrjinnän. Tässä ei ole mitään vikaa, päinvastoin. On vain tavallaan surullista, että tästä aiheesta täytyy edelleen muistuttaa. Puhua ääneen.

Pitkään suomalaisessa futsalissa vaikuttanut Valdrin Seferi tunnistaa Zenelin esiin nostaman ilmiön. Seferi on ollut futsalliigassa toistakymmentä vuotta, ja toimii tätä nykyä somerolaisen Someron Voiman valmentajana. Someron Voimassa on paljon ulkomaalaisia juuria omaavia pelaajia, ja siksi Seferillä onkin ensikäden tietoa nykyhetkestä.

 – Onhan tuo edelleen totta. Jos vaikka ottaa esimerkiksi meidän joukkueemme (SoVo) niin, kun me rikomme piste-ennätyksiä ja pelaamme hyvin niin lehdet kirjoittavat meistä somerolaisina ja suomalaisina. Jos taas tapahtuu jotain ylilyöntejä tai hölmöilyjä, juuremme muistetaan mainita.

Tämä näkyy varsinkin forumkirjoittelussa. Nimimerkin takaa on helppo solvata toisia. Valita, mitkä piirteet kenestäkin sopii juuri arvostelijalle itselleen.

Lopuksi Zeneli haluaa muistuttaa, ettei hän ole unohtanut menneisyyttään.

– Totta kai minä olen ylpeä juuristani, enkä minä niitä unohda. Olen jollain lailla universaali ihminen, joka on ottanut matkaltaan mukaan erilaisia arvoja ja kokemuksia. Nyt asun Lahdessa, ja olen kasvanut Espoossa.

Zeneli kuvailee itseään lahtelaistuneeksi espoolaiseksi. Tällä tavoin hän kokee itsensä, identifioi.

Joka tilanteessa. Onnistuessaan ja epäonnistuessaan.

UUSIMMAT

Lahtelaistunut espoolainen

Joulukuussa 2019 FC Lahti jysäytti jonkin sortin uutispommin palkatessaan päävalmentajakseen vain 35-vuotiaan Ilir Zenelin. Espoossa jalkapallo-oppinsa ammentanut alasarjajyrä nähtiin suurena

LUE LISÄÄ
%d bloggaajaa tykkää tästä: